Asiakkaat ratkaisevat

Olen todennut monessa yhteydessä, että asiakkaat lopulta päättävät, syntyykö Suomeen puukerrostaloasuntoja. Luulisi, että valinta on helppo, sillä puun edut asumisessa ovat merkittävät. Itse olen jo valinnut kantani, asun 130 vuotta vanhassa hirsitalossa.

Sisäilma- ja kosteusongelmat kouluissa ja päiväkodeissa on pakottanut julkisen rakentamisen etsimään uusia vaihtoehtoja ja monissa tapauksissa ratkaisu on löytynyt puurakennuksesta. Pikkuhiljaa myös kuluttajien tietoisuus puun hyvistä ominaisuuksista on kasvanut samoista syistä.

Enää ei tyydytä siihen minkälaista rakennuskantaa teollisuus on tuottanut liukuhihnaltaan aina 70-luvun aluerakentamisbuumista lähtien. Nyt halutaan asumisterveyden kannalta parempia ratkaisuja.

Asukastyytyväisyystutkimusten mukaan asukkaat arvostavat puun rauhoittavaa vaikutusta, hyvää akustiikkaa ja kodikkuutta. CLT:stä moduulirakentamisen tekniikalla toteutetuissa taloissa asuvat ovat olleet tyytyväisiä myös siihen, että rakennus lämpiää vähemmällä energialla.

Puurakennuksen hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin betonirakennuksen.

Nykymaailman meluisassa hektisyydessä puun akustiset ominaisuudet ovat nousseet uuteen arvoonsa. Muun muassa A-Insinöörien suunnittelupäällikkö Jaana Jokitulppo on nostanut asiaa esiin (Puuinfon artikkeli) ja todennut, että rakentaminen moneen kertaan maksaa enemmän ja on ratkaisuiltaan rajoitetumpi. Hän viittaa betonin aiheuttamiin ääniongelmiin, joita puurakennuksissa ei ole.

Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Riina Muilu-Mäkelä puolestaan toteaa, että voidaan jo osoittaa, että pelkkä puupinnan koskettaminen tai katseleminen rauhoittaa. Muilu-Mäkelä tekee Tampereen yliopistossa perustutkimusta puun terveysvaikutuksista.

Tutkijoita kiinnostaa myös puun antibakteeriset ominaisuudet. Aiheesta väitellyt Tiina Vainio-Kaila on kertonut, että puusta haihtuvilla yhdisteillä on todettu olevan jonkin verran antibakteerisia vaikutuksia. Ilmeisesti siksi puuta käytetään yhä enemmän myös sairaalarakentamisessa. Puutalo ei myöskään allergisoi asukkaita samalla tavalla kuin monet muut materiaalit.

Ympäristöministeriön selvityksen mukaan puukerrostalojen määrän odotetaan tuplaantuvan vuosina 2018-2020 (YM / 12.9.2018). Suuri osa tuotannosta on vielä valtion tukemaa asuntotuotantoa, mutta ATE avasi tuotannollaan puukerrostalotarjonnan myös omistusasuntoa etsiville.

Näyttää siltä, että kuluttajat olisivat pikku hiljaa kunnolla heräämässä puurakentamisen etuihin. Hyvä niin, sillä vain sitä kautta konservatiivinen rakennusala herää tekemään muutakin kuin tuottoisia betoniasuntoja vanhalla liukuhihnakaavalla.

Raha vaikuttaa rakennusalan kehitykseen ja asenteet muokkautuvat vain sitä kautta, että alalle rahaa tuova asiakas valitsee yhä useammin asunnokseen kodin puukerrostalosta.

Keijo Ullakko

Yli-insinööri

Racecon Consulting Oy