Kuivana rakentaminen on hyvän sisäilman perusta

Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola korostaa kaikessa rakentamisessa kuivana rakentamista ja on tyytyväinen, että yhdistyksen laatima sisäilmastoluokitus ja sekä rakennusmateriaalien M1 päästöluokitus on otettu laajasti käyttöön.

Mervi Ahola toteaa, että myös asukas vaikuttaa valinnoillaan sisäilmaan.

– Puu- ja betonirakentamista ei pitäisi laittaa vastakkain sisäilma-asioissa, vaan korostaa kaikessa rakentamisen laatua ja kuivaketjua. Rakenteisiin ei pitäisi missään olosuhteissa päästä vettä, muistuttaa Ahola.

Ahola toki toteaa, että sisäilman kannalta puulla on kaksi etua: puu sitoo ja tasaa kosteutta, lisäksi yksiaineiset seinärakenteet eivät sisällä rajapintoja, joihin kosteus saattaisi tiivistyä.

– Puurakentamisessakin keskeistä on kuitenkin kuivana rakentaminen. Vaikka elementit tehtäisiin tehdasolosuhteissa, niiden asennustyön ja materiaalien varastoinnin työmaalla pitää tapahtua säältä suojassa. Kuivaketju ei saa katketa missään vaiheessa, toteaa Ahola.

Rakennuttajalla tärkeä rooli

Ahola painottaa myös rakennuttajan roolia hyvän lopputuloksen osalta. Rakennuttajalla pitää olla tilaajana ammattitaitoa valita toteutustapa ja toteuttaja, joka tuottaa terveen rakennuksen. Halpuus ja nopeus eivät välttämättä ole laadun takeita.

– Rakennusala on toki hyvin hidas muuttumaan, mutta alalla on alettu ottamaan vakavasti esimerkiksi betonirakenteiden kuivumisaikoihin liittyviä seikkoja. Näihin liittyviä ongelmia on tullut esiin valitettavan paljon.

Myös valvojan rooli on keskeinen hyvän lopputuloksen kannalta.

– Valvojan pitää uskaltaa puuttua heti, jos rakentamisessa ilmenee virheitä tai puutteita. Rakenteisiin ei saa jäädä piiloon mitään sellaista, joka aiheuttaa myöhemmin ongelmia. Kuivaketju10 ohjeistukset ovat yksi hyvä ohjenuora näihin asioihin.

M1:n mukaisia tuotteita jo 4500

Sisäilmayhdistys lanseerasi vuonna 1995 sisäilmastoluokituksen, johon kuuluu myös rakennusmateriaalien päästöluokitus M1. Uusin päivitys luokitukseen julkaistiin toukokuussa 2018.

– Materiaaleilta osataan jo vaatia päästöttömyyttä ja M1-merkki tunnistetaan nykyään hyvin. Merkin alta löytyy jo noin 4500 rakennusmateriaalia ja ilmanvaihtotuotetta. Uusimpina luokituksessa ovat kalusteet ja pehmustetut työtuolit. Kysyntä on lisännyt vaihtoehtoja, toteaa Ahola.

Tiiveys ja hallittu ilmanvaihto avainasemassa

Kuivana rakentaminen ja materiaalitietous eivät kuitenkaan pelkästään riitä hyvän sisäilman synnyttämiseen.

– Rakenteiden hyvä tiiveys ja hallittu ilmanvaihto ovat tärkeitä asioita sisäilman kannalta. Hyvä rakenteiden tiiveys estää epätoivottuja ilmavuotoja rakenteista mutta parantaa myös rakennuksen energiataloutta, toteaa Ahola.

Asukkaan valinnoilla rooli sisäilman laadussa

Myös asukas voi omilla valinnoillaan vaikuttaa asumisaikana kodin sisäilmaan.

– Asunto voi olla hyvinkin päästötön, mutta kalusteet nostaa päästötasoja. Esimerkiksi kaukaa tuodut huonekalut joudutaan usein käsittelemään matkan takia homeenestoaineilla. Erityisesti pehmokalusteiden osalta kannattaa olla tarkkana. Haju kertoo paljon eli oman nenän kanssa kannattaa olla liikenteessä niin uusia kuin käytettyjä kalusteita hankkiessa, vinkkaa Ahola.

Myös pesuainevalintoihin tai muihin kemikaalituotteisiin kannattaa kiinnittää huomiota, mikäli on kiinnostunut kodin sisäilman laadusta.